7 – Erään toisen miehen kokemus

Ettei kukaan saisi käsitystä, että minun kokemukseni ovat ainutlaatuisia, haluaisin kertoa tarinan eräästä miehestä. Tämä tarina tuli minulle sähköpostilla, kun annoin tarinoideni varhaisversion erään ystäväni luettavaksi. Tämä mies on lääkäri, joka asuu ja työskentelee Denverissä, Coloradon osavaltiossa Yhdysvalloissa. Ilma oli kylmä, sillä elettiin joulunalusaikaa.

Tohtori oli erään kokouksen jälkeen ajamassa kotiinsa keskellä kovaa iltaruuhkaa, kun hänen autonsa paukahteli ja sammui. Juuri ja juuri hän sai sen ohjatuksi pois liikenteen keskeltä ja huoltoasemalle. Moottori ei suostunut lainkaan käynnistymään. Kun mies mietiskeli seuraavaan siirtoaan, hän näki nuoren naisen kävelevän ulos myymälästä, kompastuvan ja kaatuvan kohti polttoainemittaria. Mies nousi autostaan tarkastamaan, oliko nainen kunnossa.

Nainen ei ollut liukastunut, vaan hän oli astunut harhaan, koska hän itki vuolaasti. Kun tohtori auttoi hänet jaloilleen, naiselta putosi jotain. Mies poimi sen hänelle. Se oli viiden sentin kolikko. Tälle laupiaalle samarialaiselle selvisi välähdyksenomaisesti naisen tilanne: kyyneleet, hyvin vanha Chevrolet Suburban tungettu täyteen tavaraa, kolme lasta, joista yksi oli turvaistuimessa, ja bensiinimittarilukema $4,95. Hän arvasi, että lapset olivat nälissään.

Tohtori tarjoutui auttamaan, mutta nainen vain toisteli: “En halua, että lapseni näkevät minun itkevän.” Mies ohjasi hänet auton luota polttoainepumpun toiselle puolen. Nainen oli ajamassa kohti Kaliforniaa, hyvin stressaantuneena. “Rukoilitko?” tohtori kysyi. Säpsähtäen nainen katsahti tätä, perääntyen hieman. Mies vakuutti hänelle, ettei ollut mielipuoli ja sanoi: “Jumala kuuli sinua ja lähetti minut.”

Mies asetti luottokorttinsa bensiinimittarin kortinlukijaan, jotta nainen saattoi täyttää tankkinsa. Sillä aikaa kun nainen tankkasi, mies käveli naapurissa olevaan hampurilaisravintolaan ja osti tarpeeksi ruokaa lapsille ja naiselle. Hän osti myös lahjakortteja perheen tulevia tarpeita silmällä pitäen. Kiitollinen äiti antoi ruoat lapsilleen, jotka söivät nälkäisinä kuin sudet. Tohtori ja nuori nainen seisoivat polttoainemittarin luona ja juttelivat samalla kun söivät yhdessä ranskanperunoita.

Perhe oli Kansas Citystä. Naisen poikaystävä oli jättänyt hänet pari kuukautta aiemmin. Naisen taloustilanne tuli epätoivoiseksi. Hän ei ollut puhunut vanhempiensa kanssa noin viiteen vuoteen, mutta nyt hän nieli ylpeytensä ja soitti heille. He avasivat sylinsä tyttärelleen ja kutsuivat hänet asumaan kanssaan Kaliforniaan (2800 km päähän), kunnes hän pääsisi jaloilleen. Kaikki hänen omaisuutensa oli autossa. Hän oli kertonut lapsilleen, että he menisivät Kaliforniaan jouluksi, mutta jätti kertomatta, että he menisivät asumaan sinne.

Tohtori antoi hänelle hansikkaansa ja pienen halauksen. Yhdessä he rukoilivat turvallisuuden puolesta. Kun väsynyt lääkäri oli palaamassa autolleen, rohkaistunut nainen huusi hänen peräänsä kysymyksen: “Hei kuule, oletko sinä joku enkeli tai semmoinen?” Tällä kertaa oli miehen vuoro vuodattaa muutama kyynel. Hän kääntyi naista kohti ja vastasi: “Kullannuppu, tähän aikaan vuodesta enkeleillä on tosi kiirettä, niinpä Jumala toisinaan käyttää tavallisia ihmisiä.”

Mies päätti tarinansa toteamalla, että hänen autonsa käynnistyi välittömästi ja hän pääsi kotiin ilman ongelmia. Hän aikoi antaa mekaanikon tarkistaa sen, mutta ei odottanut autostaan löytyvän mitään vikaa. Kunnioituksen vallassa lääkäri totesi, että Jumala oli käyttänyt häntä vastatessaan vieraan ihmisen rukoukseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *